KULTTUURI
Anzio on historiallinen kaupunki, joka tunnetaan Anzion liittoutuneiden, keisarien Neron ja Caligulan maihinnousuista, ja tästä syystä se on täynnä arkeologisia kohteita, museoita ja siviiliarkkitehtuuria.
Seuraavilla sivuilla kuvataan vain joitakin kulttuurikohteita. Lisätietoja ja tietoa saat Internetistä tai ottamalla yhteyttä matkailutoimistoon.
Siviiliarkkitehtuuri
Villa Adele (4,9 km)
Villa Sarsina (4,8 km)
Villa Albani (4,5 km)
Paratiisi meren rannalla (5,6 km)
Angelita of Anzio (5,1 km)
Kalastajan muistomerkki (5,3 km)
Keisari Neron muistomerkki (5,4 km)
Innocentius XII:n muistomerkki (5,6 km)
Anzion kaatuneiden muistomerkki (5,7 km)
Toisen maailmansodan bunkkeri (3,2 km)
Arkeologiset kohteet
Villa of Neron: sitä ei kuitenkaan voi varmuudella tunnistaa, vaikka se on yleensä sijoitettu lähelle ns. Arco Mutoa, jossa on edelleen teatterin rauniot. Keisarin asuinpaikka ulottui noin kahdeksansataa metriä pitkää rannikkokaistaa pitkin Anzion niemellä, ja se rakennettiin edellisen huvilan paikalle, jossa Augustus oli vastaanottanut Rooman valtuuskunnan, joka sai tunnustusta Pater Patriae -nimellä. Nero halusi rakentaa huvilan, joka oli kooltaan ja loistoltaan hänen keisariasemansa arvoinen. Neron kuoleman jälkeen kaikki Rooman keisarit käyttivät sitä Severan-dynastiaan saakka. (5,2 km)
Anzion roomalainen teatteri. (4,3 km)
Vallo Volsco -puisto: Anzio oli yksi Volscin keski-italilaisen väestön pääkaupungeista. Vuonna 2017 avattu arkeologinen kohde haarautuu lyhyeksi kävelypoluksi, pieniksi varustetut alueet ja rajoitettu pääsy kaivettuihin luoliin, joita käytettiin muinaisina suojina, tallina tai hautakumpuina. Puisto sijaitsee Santa Teresan basilikan vieressä. Sisäänpääsy on ilmainen, ja vain kesäkuukausina alueelle pääsee tutustumaan oppaan avustuksella. (3,8 km)
Museot
Anzio Landing Museum (4,9 km)
Anzion arkeologinen museo (4,9 km)
Villa Adele
Costruita nel Seicento, la Villa è appartenuta ai Cesi, ai Pamphili e ai Borghese. Oggi si presenta come un'area curata e ristrutturata divenuta un importante polo culturale. Infatti al suo interno trovano spazio, oltre ad alcuni uffici comunali, il Museo Civico Archeologico, il Museo dello Sbarco, la Sala delle Conchiglie (utilizzata per mostre e convegni), la Biblioteca Comunale e un'attrezzata Mediateca per bambini.
Indirizzo: Via di Villa Adele, 9, 00042 Anzio RM
Villa Corsini Sarsina (Sede Comunale)
Insieme a Villa Adele e Villa Albani rappresenta una delle tre maggiori ville di grande interesse architettonico ad Anzio. Oggi la villa è purtroppo abbandonata a se stessa. Anche se con grosso ritardo è in progetto il recupero di Villa Sarsina, promotori dell' iniziativa sono il Comune di Anzio e la Regione Lazio.
Villa Sarsina prende il nome dagli Aldobrandini Principi di Sarsina che la tennero dal 1874 al 1926, ma la villa fu fatta costruire dal Cardinale Neri Maria Corsini di Firenze, tra il 1732 e il 1735, su presumibile progetto di Ferdinando Fuga. Il cardinale era nipote di Clemente XII Corsini papa tra il 1730 e il 1740, motivo per cui si poteva ammirare sul circuito delle mura del belvedere un suo grandioso stemma.
Indirizzo: Via Risorgimento, 00042 Anzio RM
Villa Albani
Rakennettu vuonna 1726 kardinaali-arkeologi Alessandro Albanin määräyksestä, se kuului Borghesen, Aldobrandinin perheelle, paavi Pius IX:lle ja Giovanni Mastai Ferretille, joka teki siitä myös asuinpaikkansa. Myöhemmin, vuonna 1879, huvilasta tuli köyhien lasten hoitopaikka, joka oli yksi ensimmäisistä Italiassa, joka suoritti tällaisia tehtäviä, ja vuosien mittaan se muuttui vakavasti vammaisten kuntouttamiseen erikoistuneeksi sairaalaksi.
Ei ollut paikkaa, joka voisi paremmin tyydyttää kardinaali Alessandro Albanin tarpeita, taipumuksia ja toiveita. Anzion satama olisi tarjonnut hänelle arvovaltaa, vaurautta ja mainetta, kun hän löysi oikean humuksen, joka voisi ruokkia hänen syvää intohimoaan: arkeologiaa. Hedelmälliset maat odottivat niitä, jotka osasivat nostaa peiton ja löytää vertaansa vailla olevia aarteita, jotka aika oli säilyttänyt tuhannen vuoden letargiassa.
Tästä syystä kardinaali tilasi "maatalon" rakentamisen, joka isännöi häntä kesäkuukausina ja erityisesti hänen lukuisten arkeologisten löytöjensä kaivausten aikana. Suuri osa tästä arkeologisesta perinnöstä oli vaarassa…………………….
Osoite : Via Aldobrandini, 32, 00042 Anzio RM
Paratiisi meren rannalla
Paradiso sul mare, joka tunnetaan myös nimellä Anzion tai Paradisino, on historiallinen jugendrakennus, jonka on suunnitellut roomalainen arkkitehti Cesare Bazzani.
Se sijaitsee Zanardellin merenrannalla Anzion kaupungissa, jonne vuonna 1944, toisen maailmansodan aikana, liittoutuneiden joukot laskeutuivat maihinnousun aikana.
Paradiso koostuu vaikuttavasta jugendrakennuksesta , jonka etuosa on puolipyöreä ja jota reunustavat kaksi kupolitornia. Rakennuksen puoleiset kaksi terassia, joista on suora näkymä Anzion rannalle, ovat myös puoliympyrän muotoisia. Sisällä oli kaksi pelihuonetta, joissa oli freskokatot yläkerrassa, kun taas alakerrassa oli ruokasali tanssilattialla.
Osoite : Riviera Zanardelli, 139, 00042 Anzio RM
Angelita Anziosta
Angelita di Anzio on vuonna 1964 esittämä italialainen kappale Los Marcellos Ferial -yhtyeeltä . Laulun sanoin mukaan noin viisivuotias pieni tyttö löydettiin yksin ja kyyneleissään rannalta Lazion rannikolta lähellä nykyistä Anziota Anzion maihinnousun aikaan tammikuussa 1944 , jolloin toinen maailmansota saavutti huippunsa.
Tarinan suosituimman version mukaan Royal Scots Fusiliersin skotlantilainen sotilas Christopher S. Hayes ja jotkut hänen tovereistaan tai ehkä jotkut brasilialaiset sotilaat hakivat pienen tytön ja koska he eivät löytäneet hänen perhettään. tai muita tietoja hänestä, he adoptoivat hänet ja antoivat hänelle nimen Angelita.
Muutamaa päivää myöhemmin, kun myöhästynyt saksalainen reaktio oli tullut konkreettiseksi ja ratkaisevaksi, pikkutyttö kuoli pommi-iskussa yhdessä Punaisen Ristin sairaanhoitajan kanssa, jolle hänet oli uskottu.
Monta vuotta myöhemmin Anzion kunta, ottaen huomioon tarinan saavuttaman suosion ja sen mahdollisen symbolisen arvon, päätti pystyttää pikkutytölle omistetun muistomerkin. Kuvanveistäjä Sergio Cappellinille uskottu teos edustaa pientä tyttöä lokkien lennon ympäröimänä.
Monumentin avajaisia vietettiin 22. tammikuuta 1979 kansainvälisen lasten vuoden kunniaksi.
Osoite : Riviera Vittorio Mallozzi, 00042 Anzio RM
Kalastajan muistomerkki
Monumentti, joka on luotu Ciro Spinan johtaman komitean poikkeuksellisen sitoutumisen ansiosta Dr. Andrea Mingiacchin, synergisissä kaupunginhallinnon kanssa, loi taiteilija Leonardo Carrano ja se valmistettiin Dino Villitrin taiteellisissa laboratorioissa Anziossa.
Osoite : Via Nazario Sauro, 18, 00042 Anzio RM
Keisari Neron muistomerkki
Riviera Mallozzin pienissä puutarhoissa, muinaisen roomalaisen sataman edessä, lyhyen matkan päässä Neron huvilan arkeologisesta puistosta, on vuodesta 2010 lähtien seisonut epätavallinen monumentti, joka on omistettu yhdelle antiikin historian kiistanalaisimmista hahmoista: Nero. Keisari syntyi Anziossa vuonna 37 jKr., ja historioitsijat arvioivat vihdoin uudelleen hänen hahmoaan, jota ihmiset rakastivat suuresti hänen toteuttamiensa uudistusten ja hänen ruhtinaskuntaansa luonnehtineen rauhan vuoksi.
Nero, joka on kuvattu togassa ja oikea käsi nostettuna puheeleen kuten Prima Portan Augustus, on kuvanveistäjä Claudio Valentin työ ja syntyi yrittäjä Elia Benturan, kunnanhallinnon ja yksityisiä kansalaisia.
Veistos jalusta mukaan lukien on noin kolme ja puoli metriä korkea.
Patsaan katse on suunnattu kohti merta, kohti horisonttia. kuten Valenti selitti. Vasen käsi näyttää vihjaavan kosketukseen maan kanssa.
Syy muistomerkille on taulussa, joka on sijoitettu veistoksen "Nero Claudio Cesare Augusto Germanico, syntynyt Anziossa 15.12.37 jKr., ja jonka nimi on Gnaeus Domizio Enobarbon ja Agrippina Minorin poika, Lucio Domizio Enobarbo, jalkaan. Keisari Caligulan sisar Vuonna 54 jKr hänestä tuli keisari pretorilaisten suosiolla Hänen hallituskautensa aikana hän kuoli 6.9.68.
Osoite: Giardinetti Riviera Mallozzi
Monumento a papa Innocenzo XII
Nel 1692 Innocenzo XII fece realizzare il nuovo acquedotto di Civitavecchia, dichiarò porto franco lo scalo portuale e le conferì il titolo di Città[5].
Ordinò la costruzione del porto di Anzio (soprannominato “di Nettuno”), che portò crescita e sviluppo alla cittadina laziale[11]. Fece aprire due dogane a Roma, una per il traffico di merci via acqua (presso il porto di Ripa Grande), l'altra per le mercanzie via terra (nel tempio di Adriano a piazza di Pietra). Rafforzò le difese militari sulla linea di costa per contrastare la minaccia dei Corsari barbareschi.
Nel 1693 decise di riorganizzare l'assistenza pubblica di Roma, cominciando con il raccogliere l'infanzia abbandonata in un'unica istituzione e in un unico luogo, progettando di concentrarvi anche le altre categorie di poveri assistiti (accuditi all'epoca a Ponte Sisto e al Palazzo lateranense). Nacque così il nucleo di quello che divenne l'ospizio apostolico di San Michele a Ripa Grande.
In occasione del Giubileo del 1700, il pontefice fece aprire un nuovo raccordo viario tra la via Appia antica e la via Campana (oggi via Appia Nuova), tuttora nota come via Appia Pignatelli.
Il pontefice ribadì inoltre il divieto di gioco del lotto. La disposizione, come del resto quelle precedenti, trovò difficile applicazione per l'inveterata propensione dei romani alle scommesse.
Indirizzo: Piazza Pia, 00042 Anzio RM
Anzion kaatuneiden muistomerkki
Kyseinen stele sijaitsee Piazza Garibaldilla, ja se muistelee kaikkia ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kaatuneita Anzion kansalaisia.
Sotilaallisesta näkökulmasta Anzion kaupunki liittyy erityisesti angloamerikkalaisten joukkojen maihinnousuun täällä vuonna 1944.
Stele pystytettiin tänne vuonna 2014.
Osoite : Riviera Zanardelli, 29 - 00042 Anzio RM
Bunkkeri toinen maailmansota
Toisesta maailmansodasta peräisin olevan ja saksalaisten sotilaiden käyttämän italialaisen bunkkerin palautusseremonia pidettiin tänä aamuna (20.1.2016).
Arvokas historiallinen löytö, jota ei ole vielä arvostettu, sijaitsee Lido Marechiarossa Fornacen alueella.
Kaupungin viranomaiset olivat paikalla tilaisuudessa.
Osoite: Marechiaron uimaranta "Sole e Lunan" ja "Blu Bayn" uimapaikkojen välissä. Via Ardeatina, 103 – 00042 - Anzio
Villa di Nerone
Area archeologica che comprende: il porto, fatto costruire dall'imperatore Nerone, con una superficie di 34 ettari e di cui restano visibili i due moli, e l'area dei magazzini portuali (conosciuti come Grotte di Nerone) alla base del molo di ponente, la Villa imperiale che si estende su un fronte di 800 metri a picco sul mare. Il primo nucleo della costruzione risale all'età repubblicana (II sec. a.C.) con successivi ampiamenti ed arricchimenti nelle successive età augustea, giulio-claudia, adrianea e severiana. Vi si possono vedere i resti di murature d'ambiente, di pavimentazioni a mosaico, dell'impianto di riscaldamento del "Calidarium" delle annesse terme ed un criptoportico conosciuto come "Biblioteca di Domiziano". La villa ospitò tutti gli imperatori da Augusto ai Severi e fu particolarmente cara allo stesso Augusto, a Nerone che vi nacque, ad Adriano che la descrisse come uno dei luoghi più belli d'Italia. Nell'area della villa era compreso il Tempio della Fortuna anziatina, luogo di culto fra i maggiori del mondo antico fin dall'età protostorica e cantato dal poeta latino Orazio:" O Diva gratum quae regis Antium".
Indirizzo: Via Fanciulla d’Anzio, 00042 Anzio RM
Teatro Romano di Anzio
Il teatro romano di Anzio si trova sul pianoro di Santa Teresa, poco a nord del centro dell'abitato: oggi è una zona residenziale, ma in passato fu occupata dall'antica Anzio, della quale rimangono solo poche tracce. Sulla datazione della struttura gli studiosi hanno finora convenuto che la costruzione del teatro fosse da correlare con la deduzione neroniana di una colonia di veterani del pretorio nella seconda metà I secolo D.C;
La struttura, nel corso della sua lunga storia, non fu solo un teatro: cadde in disuso e fu reimpiegata come luogo di cottura delle ceramiche; le testimonianze del riuso ci vengono da una fornace ad archetti ritrovata all'estremità del corridoio anulare mediano che venne scavato sotto il vecchio piano di calpestio per circa 1,5 metri e lì fu installata la fornace. La nuova pavimentazione fu realizzata con lastre marmoree di riuso tra le quali sono state ritrovate monete del V-VI secolo, che permettono di datare la fase della fornace. Nella parodos opposta ci sono i resti di un'altra fornace di dimensioni minori. La completa defunzionalizzazione della struttura si ha con la sepoltura di alcuni individui nella zona della scena.
Indirizzo: Piazzale Romano Teatro, 21, 00042 Anzio RM
Vallo Volscon puisto
Pitkä kanava, joka ympäröi Vignaccen tasankoa 4 km:n ajan, nykyään S. Teresan asuinalue, joka muodostaa arvokkaan luonnollisen suojan asukkaille, jotka ovat seuranneet toisiaan kyseisessä paikassa läpi historian, on nyt viimeisellä osuudellaan näkymät Nettunense-kadulle. , julkinen puisto.
Noin kahdella hehtaarilla nurmikon ja puiden alueella voit nauttia erityisestä rentoutumispaikasta; Penkeillä, roska-astioilla ja runsaalla varjolla varustettu polku sekä vastaanottopisteenä toimiva minipuinen mökki, jossa on wc, tekevät paikasta erittäin vieraanvaraisen. Puistossa olet uppoutunut vehreyteen ja suojattu kolmelta sivulta S. Teresa -kukkulan tukipylväillä, joiden huipulla voit nähdä Picasson taidekoulun, kunnan hautausmaan hautausmaita ja paksun pensaikkoa, joka estää kuilun jatko koilliseen. Lounaaseen päin, missä sisäänkäynnin portit avautuvat, näkymä kuitenkin ulottuu merelle päin. Tarpeetonta sanoa, mikä vaikutus on auringonlaskun aikaan.
Osoite : Viale Santa Teresa - 00042 Anzio RM
Museo dello Sbarco di Anzio
Il Museo è stato inaugurato in occasione del 50° anniversario dello sbarco di Anzio il 22 gennaio 1994, ed è collocato in una delle sale della seicentesca Villa Adele, a pochi passi dalla stazione ferroviaria e dal centro cittadino, facilmente raggiungibile a piedi.
Realizzato su iniziativa dei soci del "Centro di ricerca e documentazione sullo sbarco e la battaglia di Anzio" il Museo è diviso in quattro sezioni: Americana, Inglese, Tedesca e Italiana. Nelle vetrine e nelle bacheche sono esposte uniformi, armi, decorazioni, documenti, piani di battaglia, foto di veterani, oggetti d'uso quotidiano; tutto rigorosamente autentico.
Il Museo e completato da: fototeca, nastroteca, biblioteca, emeroteca. Bandiere, raccolte di stampe d'epoca, motoveicoli, ecc. arricchiscono la già cospicua raccolta che si va ampliando sempre più con donazioni provenienti dai Musei e dalle dei veterani dei paesi belligeranti.
Molti reperti provengono direttamente dai fondali del mare di Anzio, dove, a varie profondità, aerei, navi da guerra e da carico, mezzi da sbarco giacciono spesso con l'equipaggio, come gli incrociatori britannici "Janus" e "Spartan" e la nave ospedale "St. David".
Non si tratta, come si è portati a credere, della solita anonima, fredda raccolta di oggetti, ma di una autentica, emozionante ed istruttiva "rivisitazione" storica intesa soprattutto come esaltazione della pace e come condanna della guerra. Una pausa riflessiva e un messaggio diretto ai giovani che non hanno, fortunatamente, conosciuto gli orrori di quel periodo e agli anziani e ai reduci "dello sbarco e della battaglia" affinché, ricordando i giorni duri di Anzio, continuino a battersi in difesa della democrazia e della pace.
Indirizzo: Via di Villa Adele, 2, 00042 Anzio RM
Anzion arkeologinen museo
Uusi Civic Museum sijaitsee osassa Villa Adelen pohjakerrosta, 1600-luvun ytimen sisältävää rakennusta, jonka Pamphily-perhe on tilannut ja jota myöhemmät omistajat ovat laajentaneet 1700-luvun ja 1900-luvun alun välillä. Tällä hetkellä huvila ja sen vieressä oleva puutarha ovat kunnan omaisuutta. Pohjakerroksessa on museon lisäksi iso monitoimitila ja
"Museum of the Land", jossa on näyttely vuoden 1944 sotatapahtumia kuvaavista esineistä ja dokumenteista. Kaupunginkirjasto sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa. Museo havainnollistaa antiikin Antiumin syntyä ja kehitystä, ja se tarjoaa oivalluksia joihinkin muinaisaikojen kaupungin erikoisiin piirteisiin, kuten huviloihin, satamaan ja laivastoon. Esillä olevat materiaalit ovat peräisin sekä löydöksistä että viimeaikaisista arkeologisista kaivauksista. Reitti on merkitty informaatiototeemilla, joissa kerrotaan muinaisten kirjailijoiden pätkiä sekä selostus, joka havainnollistaa kaupungin historian merkittävimpiä tapahtumia.
Osoite : Via di Villa Adele, 2, 00042 Anzio RM
